Kesälomien aikaan yrityksissä on vähemmän vakituista henkilökuntaa. Huijarit tietävät tämän ja yrittävät viedä petkuttamalla yrityksistä rahaa. Toisinaan he myös onnistuvat.
Maksettuja huijausrahoja saadaan äärimmäisen harvoin takaisin. Siksi tekaistut laskut olisi hyvä osata tunnistaa ja torjua ennen vahingon tapahtumista, muistuttaa Keskuskauppakamarin hankejohtaja Panu Vesterinen. Nyt hän vinkkaa keinoja, joilla yritykset voivat puuttua paremmin tilanteeseen.
1. Kertokaa henkilökunnalle laskuhuijauksen mahdollisuudesta.
2. Jos tiedätte, ettei teille ole tulossa kesän aikana yhtään kampanjoihin, markkinointiin, hyväntekeväisyyteen, yrityspalveluihin tai vastaavaan liittyvää laskua, kertokaa asiasta laskuja käsitteleville työntekijöille.
3. Luokaa maksukäytännöt, jossa laskujen oikeellisuus tulee varmistettua. Noudattakaa käytäntöjä.
4. Perehdyttäkää laskun todenperäisyyden tarkistaminen ja lähettäjän taustojen selvittäminen.
5. Kertokaa ettei työntekijää tulla moittimaan siitä, jos hän jättää epäselvässä tilanteessa laskun odottamaan hetkeksi. Huijarit voivat yrittää luoda painetta työntekijään vetoamalla kiireeseen ja jonkin palvelun tai tuotteen saamatta jäämiseen.
6. Luvatkaa työntekijöille mahdollisuuksien mukaan jokin palkkio jokaisesta tunnistetusta ja maksamatta jääneestä huijauslaskusta.
7. Kertokaa ettei tilauksiin sitouduta puhelimessa. Sen sijaan on pyydettävä aina kirjallinen tarjous.
8. Laskussa mahdollisesti mainittuun asiakaspalvelunumeroon ei välttämättä kannata soittaa. Se voi olla kallis maksullinen numero.
9. Tehkää tarvittaessa rikosilmoitus poliisille.
– Teknisesti ja laadultaan laskuina niitä on vaikeaa erottaa aidoista laskuista. Huijauslasku yritetään saada näyttämään asianmukaiselta ja luotettavalta, jotta sitä käsittelevät ihmiset eivät alkaisi selvitellä sitä sen enempää ennen maksamista, sanoo Vesterinen.
