On tullut aika keskustella koronatoimien hyödyistä ja haitoista rehellisesti, tutkivasti ja avoimesti. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvointi jämähti koronatoimien heikentämälle tasolle. Työuupumuksen riski koskee yhä suurempaa joukkoa työssä käyviä suomalaisia, erityisesti naisilla. Työhyvinvoinnin heikkeneminen on kuin tikittävä aikapommi yhteiskunnalle.
– Mikään tutkituista työhyvinvoinnin kokemuksista ei ole kohentunut. Lasku on korkeintaan tasoittunut viimeisen parin vuoden aikana. Ei tässä ole juuri ilon aiheita. Erityisesti työuupumuksen vähentäminen ja monilla lisääntynyt yksinäisyys tulevat olemaan isoja yhteiskunnallisia haasteita, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta Miten Suomi voi? -tutkimuksen tulosten perusteella.
Työuupumusoireiden kasvu on leikannut läpi yhteiskunnan. Kun verrataan aikaan ennen koronapandemiaa, jokaisella koulutusasteella on aiempaa vähemmän niitä, joilla ei ole työuupumusoireita. Samanaikaisesti kasvussa ovat kognitiiviset häiriöt, millä tarkoitetaan ajattelun, muistin ja tarkkaavaisuuden heikentymistä.
– Huomionarvioista on myös, että tutkimuksen mukaan nuorten työntekijöiden kokema yksinäisyys on pysynyt samalla tasolla kuin korona-aikana. Olisi voinut toivoa, että yksinäisyys vähenee, kun rajoitukset vähenivät ja päättyivät, sanoo Janne Kaltiainen.
