Sydänsairauksien erikoislääkäriä kutsutaan kardiologiksi. Sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa ja sairauksia tutkiva lääketieteen ala on puolestaan kardiologia. Ihmisiä saattaa askarruttaa tänä päivänä yhä enemmän sydämen terveys ja se, kannattaako sykettä seurata ammentaakseen tietoa omasta terveydestään.
Kansainvälisen Maailman sydänpäivän lähestyessä Terveystalon kardiologian erikoislääkäri Kristian Paavonen vastaa yleisimpiin kysymyksiin sydämestä ja sen sykkeestä. Hän esimerkiksi kertoo, mikä on normaali syke.
– Sydämen syketaajuus on yksilöllinen: muun muassa ikä, fyysinen kunto, perinnölliset tekijät ja sukupuoli vaikuttavat kaikki siihen, miten taajaan sydän lyö. Esimerkiksi naisilla leposyke on pääsääntöisesti miehiä korkeampi ja ikäihmisillä nuoria matalampi. Aikuisen normaalin leposykkeen raamit ovat noin 40-90 lyöntiä minuutissa, Paavonen selventää.
Jos korkeaan sykkeeseen liittyy muita oireita tai sairauksia, voi se olla terveysriski. Jos leposyke liikkuu päivällä yli sadassa, on Paavosen mukaan syytä miettiä, mistä voisi olla kyse.
– Omaa leposykettä hereillä ja nukkuessa, mahdollisten urheilusuoritusten aikaista tai niiden jälkeistä sykettä voi seurata, jos se on tarkoituksenmukaista esimerkiksi mahdollisen ylikunnon määrittämiseksi. Lisäksi iäkkäämmällä ihmisellä aikaisempaa selvästi nopeampi ja epäsäännöllinen syke voi olla merkki eteisvärinästä, joka altistaa aivoverenkiertohäiriöille.
Ajoittaiset rytmihäiriötuntemukset muuten terveellä ihmisellä ovat harvoin merkki henkeä tai terveyttä uhkaavasta tilasta. Jos rytmihäiriötuntemuksiin liittyy oireita kuten tajunnan tason häiriöitä tai esimerkiksi huonovointisuutta ja heikkoa suorituskykyä, on syytä pyytää lääkärin arviota tilanteesta.
