Säiden viilentyessä monilla herää huoli pihoilla liikkuvista kissoista. Löytökissat on vietävä eläinhoitolaan. Ellei omistajaa löydy käytettävissä olevilla keinoilla, kuten sosiaalisen median kautta, tulee kodittomat kissat toimittaa viipymättä löytöeläinhoitolaan.
– Kissa voi olla kotipiiristään eksynyt tai karannut kaivattu perheenjäsen. Ellei kissaa noudeta eläinhoitolasta, se sijoitetaan uuteen kotiin. Toimimalla oikein saatat ennaltaehkäistä kokonaisen kissapopulaation syntymisen, Turun kaupungin eläintenhoitaja Heidi Leyser-Kopra kertoo.
Suomessa on arvioitu elävän kymmeniätuhansia villiintyneitä kissoja, joilla ei ole omistajaa. Kissat ovat syntyneet ulkona, hankkivat ruokansa itse eivätkä ole tottuneet ihmiseen. Villiintyneiden kissojen alkuperä on kuitenkin ihmisten hylkäämissä, leikkaamattomissa kotikissoissa.
Populaatiokissat lisääntyvät voimakkaasti. Kissapopulaatiosta on vastuussa sen kiinteistön omistaja, jonka alueella kissat pääasiallisesti elelevät. Vastuu kissoista ei poistu, vaikka niitä ei olisi alun perin itse hankkinut. Pelkästään luonnon armoilla kissa ei selviä talvesta, vaan selviytyjät ovat löytäneet ihmisten tarjoamaa ruokaa ja suojaa hakeutumalla pihoihin, ulkorakennuksiin, pihalintujen ruokinnoille tai syömällä jätteitä.
– Luonnosta löytyneitä kissanpentuja tuodaan löytöeläinkoteihin runsaasti syksyn aikaan. Pohjoisen talvet ovat ankaria. Kissat saavat usein vakavia paleltumavammoja korviinsa, hännänpäihinsä ja tassuihinsa.
