Suomessa keskustellaan köyhyydestä, mutta kohderyhminä puheenaiheissa ovat yleensä työttömät, maahanmuuttajat tai yhteiskunnasta syrjäytyneet. Todellisuudessa yhä useampi yrittäjä ja työntekijä elää köyhyysrajan alapuolella. Erona työttömiin on se, että he jäävät usein tukien ja alennusten ulkopuolelle. Kaikki aika menee työntekoon, eikä viivan alle jää mitään – kuulostaako houkuttelevalta?
Pitkään jatkunut elinkustannusten nousu on näkynyt perinteisten avustuskohteena olevien henkilöiden lisäksi erityisesti lapsiperheiden ja työssäkäyvien aikuisten ruoka-avun tarpeen kasvuna. Tavalliset, suomalaiset ja työssäkäyvät aikuiset sekä lapsiperheet ovat vaikeuksissa. Apua on vaikea saada, koska työnteosta saatava palkka on tuloa ja tulolla pitäisi elää. Joskus saman summan tai peräti enemmän voisi saada työttömänä. Tilanne on paradoksaalinen ja epäreilu.
– Ruoka-avun tilanne on huolestuttava, sillä asiakasmäärät ovat jatkaneet kasvuaan viidettä vuotta peräkkäin, mutta jaettavan ruoan määrä vain vähenee. Tämä epätasapaino asettaa valtavan paineen ruoka-aputoimijoille ja korostaa tarvetta löytää kestäviä ratkaisuja tilanteeseen, kommentoi Ruoka-apu.fi-palvelun projektipäällikkö Jenni Passoja.
Sen lisäksi, että ruoka-apua tarvitaan enemmän, on ruokaa jaettavana vähemmän. Hävikki- ja ylijäämäruoan saatavuus on heikentynyt. Koko maassa ruoka-apuun arvioidaan turvautuvan noin 200.000 ihmistä vuodessa.
