Keikka- ja festarilippujen hinnat ovat jo liian korkeita monille suomalaisille. Tämä ilmenee Teoston ja Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n Musiikinkuuntelu Suomessa 2024 -tutkimuksesta. Norstatin kuluttajapaneelissa elokuussa tehtyyn tutkimukseen vastasi yli tuhat 13-75-vuotiasta suomalaista.
Kotimaisten musiikkitapahtumien kävijämäärät olivat tänä vuonna samaa luokkaa kuin vuosina 2018 tai 2023. Tutkimuksen mukaan 56 prosenttia suomalaisista kuitenkin jätti tänä vuonna ostamatta liput musiikkitapahtumiin korkean hinnan vuoksi. Reilulla kolmanneksella syynä olivat tapahtuman kokonaiskulut matkoineen, ruokineen ja juomineen.
Erityisesti 16-35-vuotiaiden rahat eivät riittäneet niin moneen keikkaan, kuin he olisivat toivoneet. Myös 36-45-vuotiaiden kohdalla menohuolet ja lipun hinnat johtivat päätökseen olla osallistumatta musiikkitapahtumiin. Osallistumisinnokkuutta ei selvittänyt pelkästään vastaajan oma tulotaso, sillä isotuloisimmatkin jättivät lähes yhtä lailla musiikkitapahtumia väliin korkeiden hintojen vuoksi.
– On mahdollista, että katto tapahtumalippujen hinnoissa on nyt järjestämisen kannattavuuden näkökulmasta valitettavasti saavutettu. Festivaalit ja tapahtumanjärjestäjät ovat nytkin yleisesti nousseiden kustannusten kanssa tiukoilla, yritysten raha on tiukemmassa, eikä pääsylippujen arvonlisäveron korotusuhkakaan tapahtuma-alaa auta, kertoo tiedotteessa johtava tutkija Kari Tervonen Omnicom Media Groupista.
Vastaajista 25 prosenttia jätti osallistumatta musiikkitapahtumiin samanaikaisten muiden menojen vuoksi, 18 prosenttia kavereiden mukaan houkuttelun epäonnistumisen ja 18 prosenttia heikon artistikattauksen vuoksi. Suomalaisten musiikkiin, eli tapahtumalippuihin, striimaukseen ja äänitteisiin käyttämän rahan mediaanin arvioidaan olevan noin 100 euroa vuodessa ja keskiarvon noin 150 euroa.
