Joulun alla ei välttämättä uurasteta työn parissa enää yhtä intensiivisesti kuin tavallisen arjen keskellä. Konttorissa kaikuvat ennen joululomille lähtemistä tutut fraasit: ”Nähdään ensi vuonna”, tai: ”Palataan asiaan tammikuussa”.
Keräsimme tähän artikkeliin joululomille lähtöä edeltäviä tapahtumia, kuten viimeisenä työpäivänä jääkaapin kulmalla notkuva piparkakkupaketti. Jokainen kahvia ottava nappaa mukaansa piparin, mutta haljenneet jätetään pakettiin. Joukossa on myös aina se yksi, joka ottaa pari piparia varmuuden vuoksi villatakkinsa taskuun. Villatakki on luonnollisestikin jouluisen punainen, sininen tai vihreä ja korvissa roikkuvat Tokmannilta ostetut korvakorumuotoiset joulupallokoristeet.
Viimeisenä työpäivänä ennen joulua on voitu sopia, että kaikki pukeutuvat tonttulakkiin. Joukossa on kuitenkin aina se yksi aikuinen, joka ei tällaisiin hullutuksiin lähde mukaan. Kun kello lyö 16:00 kaikki sulkevat koneensa ja toivottelevat hyvää joulua kollegoilleen.
Joukossa on aina se yksi, joka on askarrellut kaikille omat joulukortit ja hän ojentaa ne suklaarasian kera vähätellen omaa panostaan: ”Tämä on nyt vain tällaista pientä”, vaikka tosiasiassa hän on edellisenä iltana huutoraivonnut liimapuikon kuivumaan jättäneille tenavilleen ja herännyt aamulla tuntia aiemmin mennäkseen ostamaan suklaarasioita markettiin. Hänen toppatakkinsa on edelleen selkämyksestä märkä – hiestä.
