Paaston terveysvaikutuksia on tutkittu laajasti. Tutkimusten mukaan se voi auttaa aineenvaihduntaa ja rasvanpolttoa. Se voi myös vähentää elimistön matala-asteista tulehdusta, joka liittyy moniin kroonisiin sairauksiin.
Paasto käynnistää autofagian eli solujen puhdistusmekanismin, joka voi suojata ikääntymiseen liittyviltä sairauksilta. Lisäsi säännöllinen paasto voi auttaa tutkitusti tasapainottamaan verensokeria ja vähentää riskiä sairastua tyypin kaksi diabetekseen. Eikä sovi unohtaa, että paasto voi parantaa keskittymiskykyä ja vähentää neurologisten sairauksien riskiä.
Paastotessa on tärkeää muistaa riittävä nesteytys, erityisesti pidemmissä paastoissa. Riittävä ravintoaineiden saanti on tärkeää, jotta keho ei kärsi puutostiloista. Paasto ei sovi kaikille, esimerkiksi raskaana oleville, lapsille tai vakavasti sairaille.
Pitkä paasto kannattaa lopettaa kevyellä aterialla, eikä raskasta ruokaa kannata syödä heti paaston päättyessä. Maaliskuu on monessa kulttuurissa paaston aikaa, ja sillä on sekä hengellisiä että terveydellisiä vaikutuksia. Tärkeintä on noudattaa paastoa oman kehon ja elämäntilanteen mukaan.
Katolisessa ja ortodoksisessa perinteessä paastolla valmistaudutaan pääsiäiseen henkisesti ja fyysisesti. Paaston aikana vähennetään lihansyöntiä ja pidättäydytään nautintoaineista. Islamissa ramadanin ajankohta puolestaan määräytyy islamilaisen kuukalenterin mukaan ja se ajoittuu tänä vuonna maaliskuulle. Muslimien paasto kestää auringonnoususta auringonlaskuun, jolloin syöminen ja juominen on kiellettyä.
Juutalaisuudessa Esterin paasto, eli Taanit Ester, on yksi juutalaisen kalenterin paastopäivistä. Tänä vuonna se osuu maaliskuulle. Hindulaisuudessa maaliskuussa voidaan paastota erilaisina uskonnollisina päivinä, kuten Chaitra Navaratri -festivaalin aikaan. Festivaali alkaa maaliskuun lopussa ja kestää yhdeksän päivää.
