Viime kesänä hittilistoilla parillakin hitillään menestynyt amerikkalainen Pitbull, oikealta nimeltään Armando Christian Perez, on nyt julkaissut neljännen studioalbuminsa nimeltä Rebelution. Pitbullin omaperäinen brassityylinen bilesoundi jatkaa reggaeton- ja latinobuumia mainiosti.
Levyn aloittava Triumph edustaa massiivista soundia Kanye Westin hengessä. Hotel Room Service -hitin teema pohjautuu Nightcrawlers-yhtyeen houseklassikkoon Push The Feeling On. Tarttuva teema muodostaakin mainion koukun. Shut It Down yhdistelee eurodancepoljentoa ja -vokaalia latinoripauksella nostaen polvea, mutta väliosat jäävät laimeiksi.
Krazy on hauska rallatus lievällä koukulla, mutta kappale ei kehity tarpeeksi ja on tylsä, joten skip-nappulaa tarvitaan. I Know You Want Me on levyn toinen hittileka, joka nostattaa väkisin polvea ja liikuttaa lantiota. Girls lainaa jälleen soundeja ysäridancesta, mutta on tylsä välipala. Juice Box alkaa lupaavasti, mutta jää ponnettomaksi, kun biisi ei lähde millään liikkeelle.
Call Of The Wild sisältää leppoisan melodiakoukun ja potkii muutenkin keskinkertaisen mukavasti, vaikka koukku onkin scootermainen junttihuuto. Levyn huonoin biisi Can’t Stop Me Now on aluksi kuin joltain täysin muulta levyltä, ja yleisemminkin rockimpaa täytehöttöä. Full Of Shit on biisin muotoon puettu huono vitsi, joka yllättää lähinnä sillä että se on ylipäätään otettu levylle. Give Them What They Ask For on sekin täyteraita pöytälaatikon kätköistä.
Across The World alkaa lupaavasti electrotunnelmissa ja pysyy rauhallisena chillipätkänä. Levyn melankolisempaa osastoa edustaa Daddy’s Little Girl, joka on biisinä letkeästi etenevä ja koukkuakin löytyy ripauksen verran. Lyriikoista tulee mieleen lähinnä pakollinen kiintiöavautuminen, jota ei bilelevyllä tarvita
Pisteet 2/5