Postia työkseen jakava Jeff Kramer näki päivittäin miten eräässä omakotitalossa olevaa vanhaa koiraa jouduttiin kantamaan ulos rappusten yli ja jälleen takaisin sisälle. Kramer oli eräänä päivänä postia jakaessaan tarjonnut perheelle omaa apuaan.
Kramer oli aikoinaan rakentanut omaa vanhaa koiraansa varten puisen rampin, jota pitkin koira pääsi kävelemään omin avuin portaiden yli. Hänen oman koiran menehdyttyä Kramer tarjosi perheelle ramppiin tarvittavia puulankkuja, joiden avulla perhe voisi käyttää ne uudelleen hyödyksi omaa koiraansa varten.
Perhe ei ollut saanut aikaiseksi kasata ramppia, minkä huomatessaan Jeff Kramer oli vapaapäivänään tullut kokoamaan sen perheelle. Nyt iloinen koiravanhus pääsee jälleen liikkumaan portaiden yli omin avuin auttavaisen postimiehen ansiosta.
