Suomessa on huomenna perjantaina merkittävä päivä, sillä eduskunta äänestää silloin uudesta alkoholilaista. Yksi tärkeimmistä äänestyksistä liittyy ruokakaupoissa myytävien alkoholituotteiden prosenttirajan nostoon 0,8 prosenttiyksiköllä 5,5 prosenttiin. Muutos toisi esimerkiksi lonkeron ja A-oluet ruokakauppoihin.
Kansanedustaja Harri Jaskari (kok) on puolustanut näkyvästi holhouksen vähentämistä ja ruokakauppojen prosenttirajan nostamista 5,5 prosenttiin. Prosenttirajan nostamista vastustavien yksi tärkeimmistä perusteista on ollut väite siitä, että A-oluen saapuminen ruokakauppaan saisi ihmiset vaihtamaan keskioluesta vahvempaan A-olueen. Päivän Lehti -verkkomediassa alkoholilaista kirjoittava Harri Jaskari tyrmää väitteen suoralta kädeltä.
– Koko syksyn ajan me liberaalimman eurooppalaisen alkoholikulttuurin kannattajat olemme törmänneet aivan uskomattomiin väitteisiin alkoholista. Kaikilla keinoilla pyritään pitämään suomalaiset kieltolain tunnelmissa, Harri Jaskari kirjoittaa.
– Eniten julkisuudessa ollut esimerkki on ollut esitys vahvempien alkoholijuomien tulosta kaupan hyllyille. Tämän seurauksena suomalaiset ostavat väitteen mukaan kaupasta pelkästään vahvempaa olutta. Miten ihmeessä ravintoloissa 87 prosenttia ostaa kolmosolutta, vaikka nelostakin on saatavilla? Olisiko kyse sittenkin makutottumuksista?
Suomen nykyisen alkoholilainsäädännön yksi erikoisuuksista on niin sanottu valmistustaparajoitus, joka on nyt viimein poistumassa alkoholilain päivittämisen myötä. Viime aikoina sääntö on kuitenkin asetettu kyseenalaiseksi.
– Yksi taistelu on ollut alkoholin valmistustavasta. Suomessa oleva maailman ainutlaatuisin valmistustaparajoitus on tarkoittanut sitä, että vähittäismyynnissä on sallittu vain sellaiset juomat, joiden alkoholi on valmistettu käymisteitse – siis ei tislattuna. Taitaa olla niin, että tällaisella säännöllä turvataan vain Alkon kautta myytävän lonkeron myyntiä, Jaskari toteaa.
