Harva asia voittaa sen tunteen, kun herää aamulla hyvin levänneenä ja virkeänä. Nukkuminen ja lepo ovat elimistön elinehtoja. Erilaiset vaivat ja tavat voivat kuitenkin pilata yöunet, vaikka yrittäisi pitää huolta riittävästä unen määrästä.
Uniapneaan liittyy kovaäänistä kuorsaamista ja hengityskatkoksia. Aivot tavallaan joutuvat koko yön kilpailemaan siitä, meneekö niiden huomio nukkumiseen vai hengittämiseen. Syy on ylähengitysteiden tukkeutumisessa nukkumisen aikana. Uniapnea ja kuorsaaminen saavat ihmisen väsyneemmäksi, eikä henkilö saavuta syvää unta tarpeeksi yön aikana. Myös hampaiden narskuttelulla on ikäviä vaikutuksia yöuneen kuorsauksen tavoin.
Alkoholin nauttiminen ennen nukkumaanmenoa voi johtaa aamuväsymykseen. Alkoholi vaikuttaa REM-uneen ja ihminen tuntee olonsa väsyneeksi, vaikka olisi ollut sängyssä tarvittavan seitsemän tuntia. Men’s Healthin asiantuntijat syyttävät huonoista yöunista myös kofeiinia, jota ei kannattaisi nauttia yötä vasten. Lisäksi kofeiini voi vaikuttaa seuraavaan aamuun ikävästi tehden olosta kehnon öisten vessareissujen vuoksi.
Elektronisten laitteiden valot vaikuttavat häiritsevästi aivojen kykyyn tuottaa unihormonia. Puhelimen yövalotoimintoa on syytä käyttää jopa kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa tai jättää puhelimen, tablettitietokoneen tai kannettavan tietokoneen käyttämisen kokonaan illan ajaksi.
Liikuntaa ei myöskään tulisi suorittaa kahteen tai jopa kolmeen tuntiin ennen nukkumaanmenoa. Urheilu nostaa kehon lämpötilaa hetkellisesti, jolloin nukahtaminen voi olla vaikeampaa. Lisäksi urheilu nostaa kehon kortisolitasoa, mikä puolestaan vähentää melatoniinin, eli unihormonin määrää. Suosikkisarjojen katsominen ennen nukkumaanmenoa voi tehdä ihmisestä uniongelmaisen. Kun aivot ovat virittyneessä tilassa ennen nukkumaanmenoa, on rentoutuminen vaikeampaa.
