Lastensuojelun Keskusliiton sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyssä liki puolet kunnista arvioi lastensuojeluilmoitusten määrän kasvaneen viime syksyn aikana. Tammikuussa julkaistiin myös sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän raportti, jossa todettiin, että pitkittyvä koronakriisi vaikuttaa syvästi jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien lasten ja perheiden hyvinvointiin. Näiden asiantuntijatietojen lisäksi julkisuuteen on alkuvuonna tullut peräti kaksi perhesurmaa.
– Jos halutaan auttaa lasta, pitää mahdollisimman varhain auttaa vanhempia ja koko perhettä. Vanhemmat tarvitsevat apua omien ongelmiensa ratkaisemiseksi, oli sitten kyse talousasioiden osaamisen puutteista, työttömyydestä, lomautuksista, väsymyksestä, haasteista parisuhteessa tai mielenterveyden ongelmista. Haastavissa tilanteissa elävien perheiden auttaminen ajoissa on kuntien vastuulla, kommentoi Pelastakaa Lasten kotimaan ohjelman johtaja Riitta Hyytinen.
Pelastakaa Lapset on huolissaan siitä, että vaikeassa asemassa olevien perheiden oikea-aikainen pääsy palveluihin, kuten perhekuntoutukseen, on vaikeutunut. Pelastakaa Lapset vetoaa kuntiin, ettei perheiden palveluista säästettäisi etenkään nyt, kun koronapandemia vaikeuttaa lapsiperheiden tilannetta.
Pandemian vaikutukset suomalaislapsiin ovat puhuttaneet julkisuudessa paljon. Huolta on aiheuttanut muun muassa se, jäävätkö perheiden ongelmat piiloon ja kurjistuuko lasten tilanne ongelmaperheissä entisestään. Järjestö nostaa lapsiperheiden tukemisen tarpeen keskeiseksi kuntavaaliteemaksi.
– Toiveemme on, että kunnissa ei toistettaisi 1990-luvun laman virheitä nyt, kun korona-aika ja talouden heikentyminen ovat vasta alkaneet vaikuttaa kuntien taloustilanteeseen. Sijoitetaan lapsiin ja perheisiin nyt, kun heitä on vielä mahdollista auttaa. Auttaminen tulee lopulta sekä taloudellisesti että inhimillisesti yhteiskunnalle halvemmaksi, toteaa Pelastakaa Lasten pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta.
