Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvitysten perusteella rahapelaamisen haittojen vähentämistä edesauttaisi, jos Veikkauksen tuotot siirrettäisiin valtion budjettiin. Rahapelijärjestelmä ei ole tähän mennessä riittävästi ohjannut Veikkausta ehkäisemään haittoja.
KKV on tänään julkaissut rahapeliselvityksensä loppuraportin, jossa on tarkasteltu suomalaista rahapelaamista osana kansantaloutta hyötyjen ja haittojen vertailun näkökulmasta. Selvitysten mukaan yksinoikeuteen perustuva rahapelijärjestelmä edellyttää, että rahapeleistä aiheutuvia haittoja olisi pitänyt ehkäistä ja vähentää tavoitteellisemmin kuin on tapahtunut.
Viraston näkemyksen mukaan Veikkauksen tuotot tulisi siirtää valtion budjettiin. Tämä tukisi ohjausjärjestelmän tavoitetta, johon kuuluu hyötyjen ja haittojen puntarointi koko kansantalouden näkökulmasta arvioiden. Tällöin edunsaajien, kuten esimerkiksi monien järjestöjen, rahoitus ei riippuisi siitä, kuinka paljon suomalaiset häviävät rahapeleissä. Samalla muutos voisi tuoda ennakoitavuutta ja vakautta edunsaajien rahoitukseen.
– Jos pelihaittoja pyritään vähentämään aktiivisesti, Veikkauksen edunsaajat eivät pysty ennakoimaan rahoitustaan, koska pelihaittojen vähentämisellä olisi todennäköisesti vaikutusta edunsaajille jaettavien Veikkauksen tuottojen määrään, tutkimusprofessori Mika Maliranta kertoo.
– Toisaalta, jos rahapelimonopoli ei pyri aktiivisesti vähentämään haittoja, monopolijärjestelmä ei täytä lain tarkoitusta eikä oikeutusperustetta. Tämä ristiriita on vaikeuttanut yhteiskunnallista keskustelua Veikkauksen vastuullisuudesta, Maliranta jatkaa.
Suomen rahapelimonopoli on sallittu Euroopan unionissa sillä ehdolla, että sen avulla voidaan tehokkaasti ehkäistä ja vähentää rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja. Suomessa on maailman kattavin rahapelimonopoli, mutta samaan aikaan neljänneksi eniten pelikatetta asukasta kohti. Pelikatteella tarkoitetaan pelaajien nettotappiota Veikkaukselle. Vuonna 2019 yhtiön pelikate oli 1,7 miljardia euroa. Näin ollen pelihaittojen ehkäisy ei ole toiminut siten kuin monopolilta on edellytetty.
– Suomessa pelataan paljon. Sekä pelikate että ongelmat keskittyvät harvoille pelaajille. Näistä merkittävä osa on lisäksi luultavasti suhteellisen pienituloisia. On selvää, että monopolirakenne ei yksin ratkaise rahapelaamisen ongelmia, vaan tarvitaan monopolin mahdollistamia toimenpiteitä, kuten esimerkiksi pelitarjonnan rajoituksia ja pelaamisen hallinnan välineitä, sanoo KKV:n vaikutusarviointiyksikön ekonomisti Lasse Pöyry.
KKV on aiemmin julkaistuissa rahapelijärjestelmää koskevissa selvityksissään suosittanut toimenpiteitä rahapelihaittojen vähentämiseksi. Näitä toimia ovat olleet vastuullisuustyökalujen lisääminen, kuten esimerkiksi tunnistautuminen rahapeliautomaateilla sekä rahapelien markkinoinnin uudistaminen. Viraston ehdottamia toimenpiteitä on otettu kiitettävästi huomioon arpajaislainsäädännön uudistuksessa. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, sillä toimien vaikuttavuutta tulee arvioida.
KKV ehdottaa rahapelipoliittisen ohjausjärjestelmän rakentamista sykliseksi, jolloin valittujen toimenpiteiden vaikutuksia seurataan ja tehokkaita keinoja etsitään aktiivisesti kokeillen. Tässä yhteydessä tärkeää olisi saada Veikkauksen laaja pelidata tutkimusyhteisön käyttöön tietosuoja huomioiden, jotta haittojen ja hyötyjen kehitystä voidaan arvioida ja toimenpiteitä säätää tarvittaessa.
– Syklistä suunnittelua tarvitaan, koska teknologisen kehityksen ja globalisaation vuoksi rahapelaamisesta koituvien hyötyjen ja haittojen yhdistelmät muuttuvat. Lisäksi yhteiskunnallinen tahtotila siitä, kuinka paljon rahapelihaittoja ollaan valmiita sietämään, muuttuu, Pöyry kertoo.
– Monopolijärjestelmä ja erityisesti pelidatan laajempi tutkimuskäyttö mahdollistavat toimia rahapelihaittojen vähentämiseksi sekä toimien onnistumisen arvioinnin. Keskeistä olisi vielä siirtää Veikkauksen tuotot valtion budjettiin, jotta rahapelituottojen tavoittelu ei häiritsisi haittojen vähentämistä.
