Viime vuonna alkanut koronavirusoandemia sulki 178 maan koulut. Tämä vaikutti 1,3 miljardin opiskelijan elämään maailmanlaajuisesti. Seuraukset ovat vakavia. Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan yliopisto-opiskelijoiden jaksaminen on vähissä.
Sulkutilat eli lockdownit, liikkumisrajoitukset, fyysinen etäisyys, sosiaalisen vuorovaikutuksen rajoittaminen ja perinteisten oppimismenetelmien puute ovat johtaneet opiskelijoiden lisääntyneeseen stressiin, ahdistukseen ja mielenterveysongelmiin ympäri maailmaa.
Korkea-asteen koulutus voi jo itsessään parantaa elämänlaatua eri tavoin. Korkeakoulujen roolina Euroopan unionissa ei ole vain tiedon jakaminen, vaan opiskelijan kehittäminen tarjoamalla mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kasvuun ja menestymiseen. Jotta opiskelijoista voisi tulla menestyviä, joustavia yhteiskunnan jäseniä, yliopistot edistävät muun muassa monimutkaista ja itsenäistä ajattelua, luovuutta ja tehokasta viestintää.
Lisäksi yliopistot ovat sosiaalisia tiloja, jotka mahdollistavat sosiaalisen vuorovaikutuksen ja synnyttävät identiteetin ja yliopistoon kuulumisen tunteen. Koronan aiheuttamat yliopistojen sulut ovat siis ennennäkemätön haaste opiskelijoiden elämänlaadulle ja menestymiselle.
Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro vertaili suomalaisten ja itävaltalaisten opiskelijoiden hyvinvointia pandemian aikana. Tulosten perusteella opiskelijoiden tulisi kokea enemmän onnistumista, yhteenkuuluvuden tunnetta ja saada äänensä paremmin kuuluviin myös etäopiskelun aikana.
