Koiria on hankittu suomalaiskoteihin korona-aikana tavanomaista enemmän. Kennelliiton mukaan Suomessa rekisteröitiin koiria viime vuonna jopa kahdeksan prosenttia edellisvuotta aikaisemmin. Pentubuumin vaikutukset ovat näkyneet myös vakutuusyhtiöissä.
LähiTapiolan tiedotteessa koiria ulkoiluttaessa kerrotaan tapahtuneen huomattavasti enemmän korvattavia lieviä tapaturmia. Lenkeillä koiraa ympäröi runsaasti sen käyttäytymiseen vaikuttavia ulkoisia ärsykkeitä, mikä voi johtaa arvaamattomiin tilanteisiin. Eläinlääkäri Eva Kaistin mukaan remmikäyttäytymiseen ja pennun sosiaalistamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä koirien ongelmakäyttäytyminen näkyy katukuvassa esimerkiksi pelkoaggressiona.
– Omistajat ovat selkeästi lukeneet koirakirjoja, joissa neuvotaan, ettei muita koiria saa moikata hihnassa. Mutta eivät he uskalla käydä koirapuistoissakaan tai osaa tai viitsi järjestää pennulle muitakaan koirakohtaamisia eli lajitoverien seuraa. Moni pennunomistaja ei myöskään päästä tervehtimään, kun pentua ei ole vielä rokotettu. Omistajille on luotu ajatus, että maailma on rokottamattomalle pennulle aivan saastunut paikka ja vasta rokotettuna pentua voi alkaa sosiaalistamaan, Kaisti kuvailee.
Kaistin mukaan moni suomalainen koiranomistaja myös luulee kaiken koirankoulutuksen täytyvän olla positiivista, mikä voi johtaa siihen ettei koiraa komenneta tai kielletä. Vaikka koiran rankaiseminen voi vain pahentaa tilantetta, on myös rajojen asettamattomuus voi olla lemmikille epäreilua. Koiraa saatetaan palkita jo alkaneesta ongelmakäyttäytymisestä antamalla sille esimerkiksi nameja väärässä tilanteessa.
– Kyllä koiraa saa edelleen napata kuonosta tai vaikka tarpeen tullen niskasta, jos se näykkii tai puree eikä muilla keinoin ole pysäytettävissä. Väkivalta ei ole koskaan eikä missään tilanteessa hyväksyttävää, mutta positiivisuuskaan ei aina ole oikea tie, Kaisti kertoo.
