Jäätalvi alkoi syksyllä tavanomaista aiemmin: ensimmäiset jäät Perämeren pohjoisimmissa osissa näkyivät jääpalvelun julkaisemassa kartassa jo 25. lokakuuta. Tavallisesti ensimmäiset jäät havaitaan näillä alueilla marraskuun toisella tai kolmannella viikolla.
Tammikuu ja helmikuu olivat tavanomaista lauhempia, eikä jäällinen alue kasvanut kovinkaan suureksi. Maaliskuu oli lämpötilaltaan tavanomaista lämpimämpi ja huhtikuu melko tavanomainen. Huhtikuun loppu oli kuitenkin tavanomaista kylmempi, mikä myöhästytti Suomenlahden jäiden lähtöä. Viimeiset jäät katosivat Suomenlahdelta hiukan tavanomaista myöhemmin, vapunpäivänä.
– Tällä hetkellä rantojen kiintojäät ovat sulannet, mutta ajojäätä on vielä Perämerellä Kalajoen ja Raahen välisellä merialueella melko tiiviissä ja ahtautuneessa kentässä. Etelänpuoleinen tuuli irrottaa jäälauttoja ja kuljettaa niitä pohjoiseen Hailuodon ohi, selittää jääasiantuntija Jouni Vainio Ilmatieteen laitokselta.
Yksi suomalainen jäänmurtaja, Otso, avustaa vielä meriliikennettä Perämerellä. Viimeisten jäiden oletetaan sulavan Perämereltä ennen toukokuun loppua. Ilmatieteen laitos aloitti jääpalvelun julkaisemisen viime vuoden lokakuussa. Vaikka talvet ilmastonmuutoksen myötä muuttuvat leudommiksi ja jään määrä vähenee, ei talvista tule merenkulullisesti helpompia.
– On jopa päinvastoin: kun pakkasjaksot ja eteläisten ilmavirtausten leudot jaksot talven aikana vuorottelevat, jäät pakkautuvat vaikeakulkuisiksi ahtojääalueiksi tai muodostavat laajoja sohjoalueita, jääasiantuntija Jouni Vainio korostaa. Tällaisissa tilanteissa kauppalaivat eivät pärjää omillaan, vaan tarvitsevat jäänmurtajien avustusta.
