Ylipainon on todettu olevan myötävaikuttavana tekijänä ainakin 30 eri sairauteen. Nyt myös maailmalla jylläävä koronaviruspandemia iskee tilastojen mukaan herkemmin vyötärölihavaan kansanosaan. Joka neljäs suomalainen on lihava, mutta harva saa apua paino-ongelmiinsa.
Taloustutkimuksen ja Novo Nordiskin toteuttamassa Potilaiden oma kokemus lihavuudesta ja sen hoitamisesta -tutkimuksen mukaan 90 prosenttia vastaajista kertoi, että haluaisi käydä keskustelua lihavuuden tai ylipainon hoidosta lääkärin tai hoitajan kanssa. Keskustelu kuitenkaan harvoin onnistuu, sillä puolet vastaajista kertoi ylipainoon liittyvän opastuksen olleen puutteellista.
Lihavuuden ja ylipainon kanssa elävät toivovatkin hoidolta ennen kaikkea konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä sekä kannustusta ja empatiaa. Ammattilaisten toivotaan ymmärtävän lihavuuden laajaa kokonaisuutta ja sen taustalla olevia moninaisia syitä ja tunnepuolta. Hoitoa haetaan ennen kaikkea oman toimintakyvyn säilyttämiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi.
– Lihavuus on monelle jatkuva, elämänmittainen haaste. Useimmat vastaajat kokivat lihavuuteen liittyvät terveysriskit ja heikentyneen jaksamisen häiritsevänä. Kuitenkin valtaosa lihavista jää tällä hetkellä ilman hoitoa, Novo Nordiskin lääketieteellinen johtaja Tero Saukkonen kertoo.
Lihavuuden syyt ovat moninaiset, ja siksi myös sen hoidon tulisi olla monimuotoista ja moniammatillista. Lähtökohtana on aina elintapahoito, jota muut hoitomuodot voivat täydentää. Terveydenhuollon ammattilaisen kanssa voidaan rakentaa yksilöllinen hoitosuunnitelma, johon voi sisältyä elintapa- ja ravitsemusohjauksen lisäksi myös ruokahalun alentamiseen perustuvaa lääkehoitoa sekä tietyissä tapauksissa kirurgista hoitoa.
