Suomessa on säädetty tartuntatautilakeja ja valmiuslakia sitä mukaan, kun koronavirusaaltoa on kuljettu eteenpäin. Pandemian alkuvaiheessa pelättiin uhriluvun nousevan yli sata kertaa suuremmaksi, kuin mitä se nyt on. Siksi kaikki eivät ota uusia rajoituksia vastaan suopein mielin. Tilastot kertovat toisenlaisen faktan kuin hallituksen puheet hyökyaallosta.
Vaikka koronaviruksen tartuntamäärät ovat lähteneet nousuun omikron-variantin myötä, mutta samaan aikaan Suomessa on korkea rokotekattavuus. Ei myöskään sovi unohtaa jo sairastetun taudin tarjoamaa vastustuskykyä. Etenkin ravintola-ala pitää nyt käytössä olevia koronavirusrajoituksia vahvasti ylimitoitettuina ja aikoo tehdä asiasta kantelun.
Matkailu- ja ravintola-alan elinkeino- ja työmarkkinajärjestö MaRa haluaa saattaa valtioneuvoston päätöksen laillisuuden tutkittavaksi, koska päätöksellä on erittäin kielteiset vaikutukset yrittäjiin ja työntekijöihin. Valtioneuvoston päätöksen takia ruokaravintolat menettävät myyntiä satoja miljoonia euroja ja joutuvat lomauttamaan tuhansia työntekijöitään.
– THL on pitänyt arvioinnissaan ruokaravintoloita tiloina, joissa todennäköisyys koronavirustartunnan ja taudin leviämiseen on pieni. Laitos ei esittänyt ruokaravintoloille erittäin ankaria rajoituksia. Kuitenkin valtioneuvosto asetti ne perustelematta, miksi se poikkesi päätöksenteossa THL:n näkemyksistä. Ruokaravintoloissa asiakkaat istuvat seurueina, etäisyys seurueen ulkopuolisiin asiakkaisiin on riittävä, ja he liikkuvat ravintolassa vain vähän. Lisäksi ravintoloilla on käytössään koronapassi, toisin kuin esimerkiksi elintarvikkeita myyvissä kaupoissa, erikoiskaupoissa tai kampaamoissa. Valtioneuvostolla ei ole epidemiaan liittyviä perusteita erittäin ankarien rajoitusten asettamiselle ruokaravintoloille, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
