Suurten ikäluokkien siirtyessä ajasta iäisyyteen perinnönjakojen määrä kasvaa tulevina vuosina. Myös jaettava perintösumma kasvaa. Verottajan ennakkotietojen mukaan vuonna 2018 suomalaiset saivat keskimäärin perintöä verojen jälkeen 37.000 euroa per perinnönsaaja. Selkeällä enemmistöllä perittävä summa jäi alle 20.000 euron, josta ei makseta perintöveroa.
Todella suuria, yli miljoonan euron perintöjä sai vain 0,2 prosenttia perijöistä. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro laskee, että seuraavan 23 vuoden kuluessa perinnönjaot kasvavat 20 prosenttia. Tämä nostaa myös kokonaisperintösummaa, mutta välttämättä se ei kasvata yksittäisen suomalaisen saamaa perintöä. Siihen vaikuttavat muun muassa perittävän varallisuuden reaalituottojen kehitys sekä sijoitus- ja perintösuunnittelu.
-Perintöjen merkitys vastaanottavan sukupolven elintasoon on kasvanut merkittävästi varallisuuden keskittyessä yhä vanhemmille ikäluokille. Mitä isompia perintöjä siirtyy muutenkin varakkaille ja harvoille perijöille, sitä vahvemmin varallisuus voi kasautua rikkaimmille kotitalouksille, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.
Moni suomalainen mieltää perinnön ylimääräiseksi tulonlähteeksi, siksi myös pohdinta perinnön käytöstä on moninaista. Arjen katsaus -kyselyssä ylivoimaisesti suosituin käyttökohde on sijoittaminen. Suurin osa perinnöstä halutaan sijoittaa myöhempää käyttöä varten. Suosittua on myös käyttää perintöä isompiin hankintoihin, kuten asuntoon tai autoon. Osa lyhentäisi perinnöllä lainojaan. Sen sijaan luksuselämään heittäytyminen tai töiden lopettaminen olisi vain harvalla mielessä.
