Jättiputket ovat Suomen haitallisimpia vieraslajeja ja ne lukeutuvat myös EU:n haitallisten lajien listalle. Vieraslajilain mukaan maanomistaja ei saa kasvattaa tai päästää jättiputkia ympäristöön. Maanomistajat suhtautuvat jättiputkien torjuntaan myönteisesti, sillä jättiputket uhkaavat suomalaisen luonnon lisäksi myös ihmisten terveyttä.
Jättiputki voi muodostaa kasvupaikkansa pintamaahan jopa yli 10 vuotta kestävän siemenpankin. Suomen luonnonsuojeluliitto on torjunut haitallista vieraskasvilajia jättiputkea Varsinais-Suomessa 12 yhteistyökunnan alueella vuodesta 2019 lähtien. Nyt alkamassa on toiseksi viimeinen torjuntakausi. Luonnonsuojeluliitto toivoo hyvin alkaneen jättiputken torjunnan jatkuvan yksityismailla ja kuntien kohteilla myös hankkeen päättymisen jälkeen.
On mahdollista, että osalla torjuntakohteista jättiputkia kasvaa myös sen jälkeen, kun Luonnonsuojeluliiton nykyinen vieraslajihanke päättyy vuoden 2023 lopussa. Tiimiläiset torjuvat jättiputkia joko kaivamalla kasvit juurineen tai niittämällä ja peittämällä yhtenäisiä kasvustoja. Seurattavia ja torjuttavia kohteita työlistalla on yhteensä yli 270 ja torjuttava pinta-ala kattaa useita hehtaareja. Työ on hidasta ja fyysisesti vaativaa. Monet kohteet sijaitsevat hankalassa maastossa, kuten jyrkkien joenuomien varsilla.
– Toivomme, että mahdollisimman monen kohteen maanomistaja sitoutuu seuraamaan ja tarvittaessa jatkamaan hyvään vauhtiin päässyttä torjuntatyötä myös hankkeen jälkeen – lopulta haitallisten vieraslajien hävittäminen on maanomistajan velvollisuus, toteaa hankekoordinaattori Titta Vikstedt.
