Itä-Suomen yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että havupuut kommunikoivat keskenään. Esimerkiksi kaarnakuoriaisten alkaessa tuhota puuta havupuut vapauttavat huomattavia määriä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka toimivat tärkeinä signaaleina viereisille taimille. Signaalin avulla muu metsä osaa reagoida ja varautua tuholaisten varalta paremmin.
Entuudestaan tiedetään, että kun kasvit vaurioituvat, ne vapauttavat tuoksuvia kemiallisia yhdisteitä ilmakehään. Nämä yhdisteet ovat tärkeä väline kasvien välisessä viestinnässä. Tutkimus osoitti, että kaarnakuoriaisten vahingoittamat männyn taimet vapauttivat ilmakehään suuria määriä haihtuvia yhdisteitä.
Näitä kemiallisia signaaleja vastaanottaneet vahingoittumattomat kasvit alkoivat myös vapauttaa haihtuvia yhdisteitä. Lisäksi muut puut valmistautuivat vapauttamaan entistä suurempia määriä yhdisteitä, mikäli kaarnakuoriaiset kävisivät niidenkin kimppuun.
– Tämä on uusi havainto ja sillä on laajoja vaikutuksia jatkotutkimukseen, jossa selvitetään mekanismeja, joilla kasvit saavat tietoa naapureistaan, kertoo professori James Blande, joka johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa havupuiden viestintään keskittyvää hanketta Itä-Suomen yliopistossa.
Vastaanottaneiden kasvien pihkatiehyissä havaittiin muutoksia eivätkä kaarnakuoriaiset pystyneet aiheuttamaan niihin yhtä paljon vahinkoa kuin kasveihin, jotka eivät olleet saaneet kemiallista viestiä uhkaavasta vaarasta. Ryhmä tutki myös kemiallisia signaaleja vastaanottaneiden kasvien vasteita kohonneeseen otsonipitoisuuteen, mikä kuvastaa tilannetta saastuneemmilla alueilla.
Kasvien vasteissa havaittiin useita muutoksia, mutta ne eivät vaikuttaneet niiden kykyyn puolustautua. Ilmansaasteet voivat kuitenkin vaikuttaa merkittävästi puiden väliseen viestintään.
