Kovasti odotettu räiskintäpeli Black lunastaa korkealle asetetut odotukset rimaa hipoen, mutta lunastaa kuitenkin. First Person Shooterien joukossa se sijoittuu varmasti kuluvan vuoden kärkikastiin, sillä vauhtia riittää ja tuhoa kylvetään urakalla. Esimerkiksi ovia ei avata, vaan ne ammutaan auki.
Pelin juoni on turhan suoraviivainen, eikä siitä ole juurikaan mahdollista rönsyillä sivuraiteille. Korvikkeeksi pelissä on erilaisia alatehtäviä, joten peliä ei kahlata ainakaan yhdessä illassa läpi. Liiankin sitkeiden vastustajien laadukas tekoäly pitää pelaajan hereillä, tai muuten joku iskee takavasemmalta.
Grafiikaltaan peli on erittäin hienoa katsottavaa. Tummat grafiikat tuntuvat tosin suurenkin television ruudulla hieman epäselviltä ja vihollisia on siksi välillä vaikea paikantaa. Vihollisten määrä tuntuu myös aika ajoin turhan suurelta, varsinkin kun tallennuspaikat ovat harvassa. Räiskintä pitää kuitenkin miehen hengissä, kun ammuksia riittää yleensä tuhlaamiseen saakka.
Moninpeli puuttuu vielä tästä versiosta, mutta eiköhän sellainen tule seuraavaan versioon. Black ansaitsee kiitosta hyvin valitusta musiikista ja äänimaailmasta yleensä. Puhdasta toimintaa ja räjähdyksiä pullollaan oleva peli on koukuttava vaihtoehto vauhtiaddikteille.
Plussat
+ alatehtävät
+ äänimaailma ja musiikki
+ ammusten vaikutuksen ympäristöön
+ vastustajien tekoäly
Miinukset
– juoni
– ei moninpeliä
– tallennusväli turhan pitkä
Pisteet 3/5
