Säännöllinen liikunta on välttämätöntä fyysisen ja henkisen terveyden ylläpitämisessä. Liikunta tukee kehon toiminnallisuuksien lisäksi kognitiivista toimintaa ja hyvinvointia. Lähes puolet eurooppalaisista ilmoittaa, etteivät he koskaan harrasta liikuntaa tai urheilemista.
Tilastoissa ei ole otettu huomioon hyötyliikuntaa tai töitä, joissa saa tarpeeksi fyysistä aktiivisuutta päivän mittaan. Harrastetun liikunnan määrällä mitattuna Suomi on kuitenkin Euroopassa eniten liikkuva kansa. Maailman terveysjärjestön (WHO) ja taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) yhteisen raportin mukaan liikunnan lisääminen voisi estää tuhansia ennenaikaisia kuolemia EU:ssa ja säästää miljardeja euroja vuosittain terveydenhuoltomenoissa.
Suomessa vain kahdeksan prosenttia kansasta sanoo, että ei harrasta koskaan liikuntaa. Vertailuna kerrottakoon, että Portugalissa samaa sanoo peräti 75 prosenttia. Ruotsissa liikuntaa harrastamattomia on 12 prosenttia ja Tanskassa 20 prosenttia. Saksassa oli 32 prosenttia ja 45 prosenttia Ranskassa, Euronews raportoi.
Tutkimus paljastaa, että sukupuoli, ikä, koulutus ja taloudellinen asema liittyvät liikunnan harrastamiseen. Eniten liikuntaa harrastetaan terveyden ja kunnon ylläpitämiseksi. Neljännes haluaa pitää liikunnan avulla hauskaa tai pitää painonsa kurissa. Suurimmat syyt liikuntaharrastuksen skippaamiseen löytyvät ajan tai motivaation puutteesta. WHO:n ja OECD:n raportissa todettiin, että jos kaikki saavuttaisivat 150 minuutin kohtalaisen intensiivisen liikuntasuosituksen viikossa, se estäisi yli 10.000 ennenaikaista kuolemantapausta vuodessa.
