Sesonkiajatteluun perustuvat parsaviikot yleistyivät suomalaisravintoloissa vasta 1990–2000-luvuilla, vaikka ensimmäiset ravintolat ottivat ne valikoimiinsa jo 70- ja 80-luvuilla. Esimerkiksi klassikkoravintola Kappelissa parsaa on syöty 1800-luvulta alkaen. Nykyään parsaviikot kuuluvat suomalaisten kevääseen siinä missä mämmi pääsiäiseen ja munkit vappuun.
– Parsaviikoista tuli suosittu ilmiö 2000-luvulla, kun monissa helsinkiläisravintoloissa alettiin nostaa keväisin parsaa keskiöön. Muutamat yksittäiset ravintolat viettivät parsaviikkoja jo 1970-1980-luvuilla, Hotelli- ja ravintolamuseon amanuenssi Laika Nevalainen kertoo.
– Tätä ennen sesongit huomioitiin enemmänkin niin, että kauden herkkuja tarjoiltiin osana normiruokalistaa. Kuten Kappelissa, jossa tuore parsa oli 1930-luvun kesinä ruokalistan sesonkiherkkua uusien perunoiden, korvasienien, kanttarellien, rapujen, tuoreiden tomaattien ja mansikoiden ohella. Osana juhlien ruokalistoja parsa on ollut aina, 1900-luvun alussa tosin useimmiten säilykeversiona.
Parsaviikot ovat monelle syy mennä ravintolaan ja menu tarjoaa pientä luksusta arkeen. Ravintoloille ruokasesongit ovat tärkeitä, esimerkiksi Kappelissa kevään aikana myydyistä a la carte -annoksista yli 30 prosenttia on parsa-annoksia.
– Vihreää ja valkoista parsaa keitetään meillä viikoittain 100 kiloa – ja kaikki kuoritaan muuten keittiössämme käsin, Kappelin keittiöpäällikkö Kimmo Martiskainen kertoo.
