Nyt on analysoitu 12 vuoden sairauspoissaoloja mielenterveyssyistä. Tutkimuksessa tarkasteltiin Kelan sairauspoissaolorekisterin avulla yhteensä 636.543 potilaan sairauslomia vuodenajan mukaan. Tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että valoisuus vaikuttaa mielenterveyteen.
Tutkimuksen mukaan suomalaisten masennus-, ahdistus- ja unihäiriöihin liittyvät sairauspoissaolot kasvavat selvästi loka–marraskuussa, kun taas kesä–syyskuussa poissaoloja on odotettua vähemmän. Loppusyksyn sairauspoissaoloja on kesään verrattuna lähes kaksinkertainen määrä ja alkusyksyyn verrattuna noin neljännes enemmän. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyviä maniajaksoja esiintyy puolestaan valoisaan aikaan keväällä ja kesällä odotettua enemmän ja pimeän aikaan odotettua vähemmän.
– Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että osa ihmisistä potee pimeänä vuodenaikana niin sanottua kaamosmasennusta. Tavanomaisten masennusoireiden lisäksi kaamosmasennukseen liittyy ruokahalun ja painon nousua sekä liikaunisuutta eli nukutaan pitkiä yöunia ja päivälläkin väsyttää. Kaamosmasennuksen oireita helpotetaan usein kirkasvalohoidolla, sanoo tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
– Voidaan myös miettiä, onko ilmiölle pimeän ajanjakson ohella muitakin selityksiä. Onko esimerkiksi työelämässä syksyllä erityisen paljon psykososiaalista stressiä, joka johtaa lisääntyviin sairauspoissaoloihin, kysyy psykologian professori Marianna Virtanen.
