Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Sosped Keskus toteuttivat tutkimuksen, jonka mukaan vapaaehtoiset palokuntalaiset vastaavat vuosittain 360 ihmishengen pelastamisesta välittömästä hengenvaarasta. Yhden vapaaehtoisen palokunnan osalta vuosikustannukset ovat selvityksen mukaan keskimäärin 146.000 euroa. Se kuitenkin maksaa itsensä moninverroin takaisin ja yhdestä palokunnasta saatava hyöty yhteiskunnalle on 1,7 miljoonaa euroa.
Selvityksen mukaan Suomi hyötyy vapaaehtoisten palokuntien toiminnasta yhteensä 1,25 miljardia euroa joka vuosi. Hyöty tulee erityisesti pelastettujen ihmishenkien ja pelastetun omaisuuden arvosta. Selvitys koskee vain vapaaehtoista palokuntatoimintaa eli sopimuspalokuntia ja VPK-toimintaa. Selvityksessä eivät ole mukana varsinaiset pelastuslaitokset.
– Vapaaehtoisten palokuntien tuottama yli miljardin vuosittainen arvo yhteiskunnalle voi jopa yllättää. Kaikki eivät ehkä tiedä sitä, että suuressa osassa maata sopimuspalokunta on ensimmäisenä paikalla onnettomuuspaikalla. Palokunnat tekevät intohimoisesti turvallisuustyötä myös kouluttamalla muita ja jeesaamalla lähiyhteisönsä ihmisiä ihan omassa arjessaan, SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen toteaa.
Pirkanmaan hyvinvointialueen kokonaisturvallisuusvaliokunnan työryhmä laati äskettäin mietinnön pelastustoimen henkilöstötilanteesta. Siinä suositellaan, että sopimuspalokuntien tehtävien määrää lisätään muuttamalla hälytysvasteita siten, että ensivastetehtäviä tulee enemmän VPK-yksiköille. Tällä olisi positiivinen vaikutus sekä sopimuspalokuntien toimintaan että rekrytointien houkuttelevuuteen.
– Vapaaehtoisten palokuntien rooli suomalaisten arjen turvallisuudessa on ratkaisevan tärkeä, sillä ne ovat nykyisin mukana noin 60 prosentissa hälytystehtäviä ja hätätilanteessa VPK on usein ensimmäisenä paikalla. Tämän toiminnan tukeminen on yhteiskunnan resurssien tehokasta käyttöä, mietinnön laatineen työryhmän puheenjohtaja Jocka Träskbäck kertoo.
