Asiantuntijoiden mukaan Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan voi olla kauaskantoisia vaikutuksia maailmantalouteen ja ympäristöön. Tuoreen tutkimuksen mukaan talousongelmat etenkin puutuotemarkkinoihin liittyen kasvavat ja kestävät jopa vuosikymmenten ajan Venäjän vientiin kohdistuvien pakotteiden lisääntyessä.
Pohjois-Carolinan osavaltion yliopiston metsätalouden ja -politiikan apulaisprofessori ja vastaava tutkimuksen kirjoittaja Rajan Parajuli sanoi, että hyökkäyksen välittömät vaikutukset ovat vakavia taloudelle pakotteiden ja markkinoiden muuttumisen takia. Tutkijat vertasivat kahta ennustettua skenaariota Global Forest Products Market -malliin. Toinen simuloi skenaariota ilman hyökkäystä ja toinen ennusti nykyisten puutuotteisiin ja kaupan häiriöihin kohdistuvien sanktioiden vaikutukset Ukrainassa vuoteen 2025 asti.
– Lyhyellä aikavälillä, eli kymmenen vuoden sisällä hyökkäyksen päättymisestä, mallimme ennustaa jopa kolmen prosentin hinnannousua puutavaralle ja -tuotteille. Venäjä on metsätuotteiden huipputuottaja, ja materiaalia toimitetaan kaikkialle maailmaan, joten niitä koskevat sanktiot ovat erittäin vaikuttavia.
Tutkijat asettivat perusoletuksen, että hyökkäys päättyy vuonna 2025. Malli ennustaa, että globaalit markkinat alkavat palata hyökkäystä edeltäneelle tasolle 10-30 vuoden kuluessa. Vaikka Venäjä ei koskaan palaisi markkinoille tai vasta pitkän ajan päätyttyä, jäisi Suomi todennäköisesti nuolemaan näppejään puumarkkinoilla.
– Pakotteet nostavat hintoja, ja tästä hyötyvät eniten resurssirikkaat maat kuten Yhdysvallat ja Kanada, Kiina sekä jotkut muut Aasian maat. He tulevat lisäämään tuotantoa ja haluavat myydä, kun hinta on korkea.
Tällä tuotannon ja kaupan muutoksella voi olla vakavia seurauksia maailmanlaajuisesti sekä taloudellisesti että ympäristöllisesti. Vaikka tuotannon lisääntyminen muissa maissa voi olla merkittävä taloudellinen veturi, tutkijat varoittavat myös, että se voi johtaa ympäristömääräysten löystymiseen ja lisääntyneeseen metsien hävittämiseen puunkorjuun nousun vuoksi. Erityisesti kehitysmaat, jotka kärsivät jo nyt suuresta laittomasta puunkorjuusta, voivat kärsiä lisääntyneestä metsäkadosta ja ympäristöhaitoista.
