Ruotsalainen pop-prinsessa Marie Serneholt on myynyt urallaan jo huimat viisi miljoonaa levyä. Hän oli nimittäin aiemmin mukana maailmanlaajuista menestystä saaneessa A-Teens -yhtyeessä. Yhtyeen hajoamisen jälkeen Marie piti taukoa ja nyt on luvassa kaunottaren ensimmäinen soololevy.
Mielenkiintoiseksi levyn tekee jo ennakkoon se, että se on popin kultasormen, Jörgen Elofssonin, ensimmäinen kokonainen albumi. Hänen megahittejään ovat levyttäneet viime vuosina muiden muassa Britney Spears, Westlife, Darin ja Kelly Clarkson. Yhteensä miehen levyjä on myyty maailmalla jo yli sata miljoonaa kappaletta, joten ainakin laatua pitäisi myös Marien levyltä odottaa.
Levy alkaa nimikkokappaleella Enjoy The Ride, joka on tuoreen kuuloinen kevyt popviisu. Kertosäe tarttuu mukavasti ja taustan huuliharppu tuo niin ikään tuoreutta. Wasted Love on raikkaasti omilla urillaan, mutta laahaavat säkeistöt tuovat purkkafiiliksen, jota kertosäe yrittää korjata.
That’s The Way My Heart Goes on jo ensikuulemalta selvä kesähitti ja kappale onkin soinut jo mukavasti radioaalloilla. Biisin clue löytyy kertosäkeestä, joka tarttuu kuin purkka tukkaan. Säkeistöt sen sijaan ovat tässäkin kappaleessa turhan laimeita. I Need A House siirtyy r&b-popista selvemmin pop-maailmaan. Jälleen kertosäe pelastaa kappaleen, mutta jättihittiä tästäkään ei saa.
Beyond Tonight -slovari tarjoaa kauniin rauhallisen tuokion. Marie Serneholt on taitava laulaja, eikä kappaleissa kuulu autotunelle ominaista purkkimaista laulusoundia. I Love Making Love In The Morning on perinteistä tusinapoppia, joka lienee löytynyt Elofssonin pöytälaatikosta.
The Boy I Used To Know kulkee samoissa soundimaailmoissa kuin That’s The Way My Heart Goes -hittikin. Nyt myös säkeistöt ovat hyvin hallussa ja kertsi toimii keskinkertaista paremmin. Tässä on selvää hittipotentiaalia ja viisu voisi hyvin olla levyn kakkossingle. Soundillisesti biisi on lähellä Britney Spearsin tuotantoa.
Calling All Detectives nostaa myös polvea, mutta ei silti säväytä. Peruskamaa. Can’t Be Loved yhdistelee raikkaasti soundeja ja Oxygen päättää levyn slovaritunnelmissa.
Marien debyyttilevyn kappaleet nojaavat turhan paljon kertosäkeisiin ja varsinaiset säkeistöt jäävät liian usein altavastaajaksi. Kokonaisvaltaisia hittipaketteja ei levyltä juurikaan löydy. Silti albumi on keskivertoa pop-levyä laadukkaampaa materiaalia.
Pisteet 3/5
