Euroopan unioni mahdollistaa jäsenvaltioidensa kansalaisille ja tavaroille, palveluille ja pääomalle vapaan liikkuvuuden. Jäsenvaltioksi ei kuitenkaan pääse, ennen kuin pystyy todistamaan demokraattisen päätöksenteon ja noudattamaan oikeusvaltioperiaatteita. Hakijoita kuitenkin riittää.
Euroopan komissio hyväksyi äskettäin vuotuisen laajentumispaketin, joka sisältää yksityiskohtaisen arvion hakijavaltioiden tilanteesta kohti EU:n jäsenyyttä. Jäseneksi haluavien maiden on muutettava omaa kansallista lainsäädäntöään ja luotava tietynlaiset perusarvot, joiden noudattaminen on ehtona. Jäsenvaltioksi haluavan Montenegron on edistettävä oikeuslaitoksen toimintaa, kun taas Serbialta edellytetään tiedotusvälineiden manipuloimisen lopettamista.
Albanian jäsenyys on edennyt jo pitkälle, ja siellä yritetään muun muassa seuraavaksi lujittaa lainvalvontaa sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Pohjois-Makedoniassa puolestaan tarvitaan kansalaisten luottamuksen kohottamista oikeusjärjestelmään.
Eurooppa-neuvosto päätti aloittaa liittymisneuvottelut Bosnia ja Hertsegovinan kanssa tänä vuonna maaliskuussa. Jäsenyys toteutunee heti, kun maa on saanut loput suositelluista toimista toteutettua. Kosovon jäsenyyshakemusta on puolestaan käsitelty kahden vuoden ajan ja se on loppusuoralla. Maa kuitenkin tarvitsee vielä vahvistusta esimerkiksi julkishallinnon toimintaan.
Ukrainan ja Moldovan jäsenyysneuvotteluiden uskotaan alkavan jo ensi vuonna. Myös Georgia sai viime vuonna ehdokasmaan aseman, mutta maan parlamenttivaaleissa havaitut puutteet lykkäsivät neuvotteluja. EU aloitti jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa lähes 20 vuotta sitten, mutta jäsenyyden suhteen on olemassa edelleen vakavia huolia muun muassa ihmisten perusoikeuksissa ja oikeusvaltioperiaatteissa.
