Kertakäyttökulttuuri näkyy kaikessa. Ihmisten omistamissa tavaroissa, parisuhteissa ja jopa oman elämän ylläpitämisessä. Sen sijaan, että korjataan ja kunnostetaan vanhaa, hankintaan suoraan uusi. Tämä on valtavaa haaskausta.
Uuden tuotteen ostaminen on nopeampaa ja helpompaa sekä toisinaan jopa halvempaa kuin vanhan korjaaminen. Ihmiset ovat tottuneet ”heti nyt” -ajatteluun. On järjetöntä, että nappia ei ommella takkiin takaisin, vaan koko vaatekappale heitetään roskikseen. Grilliä ei jakseta pestä, vaan se vaihdetaan uuteen. Huonekalua ei osata kunnostaa, vaan sen tilalle ostetaan uusi. Miksi?
Toki joitakin tuotteita suunnitellaan tarkoituksella korjauskelvottomiksi ja siten ihmiset saadaan ostamaan uusia, mutta huonosti valmistettuja tavaroita. Korjaustaidot, kuten ompelu, puutyöt tai elektroniikan huolto, eivät ole myöskään enää yhtä yleisiä taitoja kuin aiemmin.
– Vaatteiden ja huonekalujen korjaaminen, huoltaminen ja kunnostus ovat olleet suomalaisille arkipäiväisiä taitoja sukupolvien ajan. Viime vuosikymmeninä kertakäyttökulttuuri on kuitenkin vallannut alaa, ja samalla nämä tärkeät arjen taidot ovat vähitellen jääneet taka-alalle, sanoo Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen.
– Kertakäyttöinen kulutus ei ole kestävä vaihtoehto, ja onkin tärkeää, että jokainen meistä oppii pidentämään käyttötavaroidensa käyttöikää. Positiivista on, että kiinnostus korjaustaitoja kohtaan on viime vuosina virinnyt uudelleen – ihmiset haluavat omaksua kestävämpiä tapoja käyttää ja huoltaa omistamiaan tuotteita.
Taitoliitto on nimennyt korjaamisen ja kunnostuksen Vuoden 2025 käsityötekniikaksi.
