Pakotteet ja pandemia ovat luoneet Suomeen tilanteen, jossa kotitalouksien ostovoima on laskenut. LähiTapiolan ekonomista Hannu Nummiaron mukaan hintojen nousu on rokottanut 3 700 euroa kuussa tienaavan palkansaajan elintasoa noin 7 400 eurolla kolmessa ja puolessa vuodessa. Kyse on keskituloisten ryhmästä, joiden palkasta maksetaan myös valtaosa maan veroista.
Suomessa progressiivinen verotus tarkoittaa, että keskituloiset maksavat suuremman suhteellisen osuuden veroista kuin pienituloiset. Inflaation aikana korkeammat hinnat voivat vähentää kulutusmahdollisuuksia, mutta verorasitus pysyy usein samana, ellei verotusta kevennetä inflaation kompensoimiseksi. Mikäli inflaatio pysyy aisoissa, kuluttajien ostovoima palautuu ensi vuoden aikana maltillisillakin palkankorotuksilla.
– Kansainvälisesti katsottuna inflaatio on pysynyt meillä melko hyvin kurissa, ja ostovoimakuopasta noustaan maltillisillakin palkankorotuksilla. Isot yleiskorotukset olisivat varmasti monen palkansaajan mieleen, mutta ostovoiman korjaamisen ja kilpailukyvyn säilyttämisen välillä täytyy pitää tasapaino. Jos työvoimakustannukset nousevat liikaa, tilaukset voivat kääntyä kilpailijamaihin ja suomalainen työ hinnoitella itsensä ulos vientimarkkinoilta.
– Voittajia olisivat he, joiden asema työmarkkinoilla on kaikkein vahvin: Heistä työnantajat pitäisivät kiinni, vaikka tilauskannat kääntyisivätkin laskuun. Sen sijaan muilla työttömyys säilyisi korkealla ja taloudellinen ahdinko pitkittyisi. Liian suuret palkankorotukset voivat siis kääntyä itseään vastaan, ekonomisti Nummiaro toteaa.
