Mediatalojen intressinä on maksimoida lukijamäärät. Kuitenkin vastuullisen journalismin tulisi ensisijaisesti pyrkiä tasapainoiseen ja analyyttiseen uutisointiin etenkin aiheista, jotka voivat muuten lietsoa pelkoa. Esimerkkinä sota.
Sensaatiohakuisuus voi hetkellisesti lisätä näkyvyyttä, mutta pitkällä tähtäimellä se rapauttaa yleisön luottamusta ja lisää informaatioähkyä. Euroopan turvallisuustilanne ja sotauutiset herättävät ymmärrettävästi huolta, joka voi näkyä niin kotona kuin työyhteisöissä. Tarpeemme puhua, jakaa ajatuksia ja ymmärtää tilannetta on kasvanut. Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen muistuttaa, että kukaan ei ole immuuni järkyttäville sodasta tai sodan uhasta kertoville uutisille.
– Ole lempeä itsellesi, jos huomaat, että vallitseva tilanne vaikuttaa omaan oloosi ja esimerkiksi työntekoosi. Vakavan asian käsittely sitoo aina psyykkistä energiaa ja voi näkyä esimerkiksi keskittymisvaikeuksina. Erilaiset järkytykset muuttavat myös arvoasteikkoa, ja on ymmärrettävää, että oma ja läheisten turvallisuus on vahvasti mielessä, Turunen kertoo.
– On lupa olla katsomatta ja lukematta jokaista uutista. Emme voi vaikuttaa omalla toiminnallamme maailmantilanteeseen tai siihen, mihin tilanne kehittyy. Voimme kuitenkin vaikuttaa oman ja läheistemme hyvinvointiin keskittymällä arjen rutiineihin, Turunen kommentoi.
Samalla on syytä tiedostaa, että journalismi ei aina ole neutraalia. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että uutisointi on usein vinoutunutta ja tunteita korostavaa, sillä median ansaintamallit perustuvat huomion herättämiseen. Sensaatiohakuiset otsikot ja uhkakuvien toistaminen lisäävät klikkauksia, mikä voi johtaa siihen, että uutisista välittyy vääristynyt kuva tilanteesta.
Reuters-instituutin vuoden 2023 raportin mukaan yleisön luottamus mediaan on heikentynyt, ja yksi keskeinen syy on uutisoinnin koettu yksipuolisuus ja liiallinen dramatisointi. Samassa raportissa todettiin, että moni lukija kokee uutisoinnin olevan niin ahdistavaa, että he välttävät sitä kokonaan.
Turunen ei ota kantaa siihen, miten media uutisoi, mutta psykologian näkökulmasta jatkuva altistuminen uhkaaville uutisille lisää ahdistusta. Tiedotusvälineillä on tässä merkittävä vastuu. Journalismi tulisi rakentaa faktojen, ei pelon varaan.
Mediakriittisyyden merkitys korostuu erityisesti kriisitilanteissa, joissa yksipuolinen tai tunnepohjainen uutisointi voi muokata yleisön mielikuvaa tilanteesta tavalla, joka ei vastaa koko totuutta.
