Kaikki on kallista. Kahvipaketti maksaa enemmän kuin laki saattaisi sallia, oliiviöljy on muuttunut nestemäiseksi kullaksi, ja suklaalevy jää hyllyyn odottelemaan parempia palkkapäiviä. Ruoan hinta on EU:ssa kivunnut lähes kolmanneksen ylös – kiitos pakotteiden, inflaation ja korkojen. Kun viljeleminen maksaa enemmän ja kuljettaminen maksaa enemmän, niin sitten maksaa enemmän lopulta myös se, joka vain halusi ostaa perheelleen jogurttia kuten ennenkin.
Suuntasin lauantaipäivänä maaseutupitäjän markettiin, nöyrästi maidon ja leivän asialla. Ulkona paistoi aurinko ja hieman lupaili kesän saapuvan jossain vaiheessa. Oli kevään ensimmäinen oikea terassikeli. Kiertelin kauppaliikkeen hyllyjä, ja sitten – kuin tyhjästä – ilmestyi eteeni poistorullakko. Rosoisen arjen aarrearkku! Siellä lepäsivät nuo kymmenet alennusviinit keskellä hiljaista kyläkauppaa.
Silmäni osuivat helmeilevään pulloon, jonka etiketti hohti turkoosina kuin Egeanmeri. Siinä luki kultakirjaimin jotain espanjaksi, ehkä toivosta tai juhlasta. Tuntui, että en edes osannut lukea, koska etsin silmät päässä pyörien pullolle hintaa. Alennusprosentti oli muhkea! Hinta olisi vain viisi euroa ja risat. Vitosen skumppa keskellä suomalaista maaseutua. Olinko piilokamerassa? Se maksoi kokonaiset kolme euroa vähemmän kuin kahvipaketti, joka ei edes hymyile hyllystä yhtä leveästi takaisin. Tämä oli todellinen maitokauppareissun glamourhetki.
Ryntäsin kassalle kuin olisin napannut viimeisen kullan olympialaisissa ja kannoin pulloa sylissäni kuin pientä lasta. Pullo piippasi ja näytössä luki 5,12 euroa. Ja minä piippasin mukana, onnesta ja sisältäpäin. Kotona en malttanut riisua edes kenkiä, vaan talutin vaahtoavan voittoni jääkaappiin kuin arvovieraan. Siivosin keittiön, lähetin pari sähköpostia ja valitsin vitriinistä juhlavan lasin.
Puin kevyttoppatakin ja hipsin terassille. Skumpan korkki poksahti ja juoma sihahti taivaallisen pieniä kultaisia poreita kaulaansa nostaen. Radiossa Kake Randelin lauloi lettipäisestä tytöstä, ja minä istuin siinä siemailemassa. Olin tavallisella suomalaisella pihalla, keskellä karua maailmaa ja maistoin silkkaa vapautta. Vitosella luksusta. Suomessa. Lauantaina. Poistohyllystä! On aikoihin eletty.
