Luontaistuoteala on saanut vahvan viranomaistuen väittelyssä, joka roihahti Helsingin Sanomien julkaistua äskettäin vääriä väitteitä sisältäneen artikkelin. Jutussa Helsingin yliopiston professori Tiina Paunio väitti luontaistuotekaupoissa myytävien melatoniinivalmisteiden mahdollisesti sisältävän epäpuhtauksia. Samalla hän suositteli hankkimaan melatoniinia vain apteekista.
Väite on osoittautunut perättömäksi. Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton tekemät selvitykset eivät löytäneet yhtäkään dokumentoitua tapausta, jossa luontaistuotekaupoista ostetussa melatoniinivalmisteessa olisi ollut epäpuhtauksia. Myöskään Ruokaviraston virallisessa lausunnossa ei todettu havaintoja valvonnassa, päinvastoin: ainoa takaisinveto vuosien ajalta koski apteekissa myytävää Orion Pharman melatoniinisuihketta vuonna 2019.
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto on reagoinut tilanteeseen poikkeuksellisen voimakkaasti. Liitto on tehnyt kantelun Julkisen sanan neuvostolle, jättänyt selvityspyynnön Helsingin yliopistolle ja valmistelee ilmoitusta yliopiston kanslerille hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilystä. Tapauksessa ei ole kyse vain yksittäisestä asiavirheestä, vaan se kytkeytyy laajempaan keskusteluun siitä, miten terveyttä ja hoitoa käsitellään julkisessa keskustelussa.
Luontaistuotteita ja luonnonlääkintää on usein väheksytty tai jopa mustamaalattu. Luonnollisella lääkinnällä on pitkä historiallinen perinne kansanparannuksessa, ja tieteellinen tutkimus on tunnistanut monista kasveista ja luonnonaineista selkeitä terveysvaikutuksia. Kysymys kuuluukin, miksi luonnollista lähestymistapaa vähätellään, vaikka sitä tukevat sekä käyttäjäkokemukset että tutkimus?
Taustalla vaikuttavat epäilemättä taloudelliset intressit. Maailmanlaajuisesti lääketeollisuus on satojen miljardien eurojen bisnes. Terveyskaupat eivät pyri korvaamaan lääkäreitä tai apteekkeja. Niillä on kuitenkin paikkansa täydentävänä ja ennaltaehkäisevänä hoidon muotona. Luontaistuotekaupat ovat usein pieniä yrityksiä, jotka toimivat laillisesti ja vastuullisesti. Maineen mustamaalaaminen vaikuttaa suoraan yrittäjien elinkeinoon ja asiakkaiden oikeuteen valita itselleen sopivimmat vaihtoehdot.
Monet luonnosta saatavat kasvit ja yhdisteet sisältävät elimistölle hyödyllisiä aineita. Esimerkiksi kuusenpihkalla on tutkitusti antibakteerisia ominaisuuksia, ja sitä käytetään haavojen ja ihovaurioiden hoitoon kliinisin tuloksin. Pakurikääpä taas tunnetaan voimakkaista antioksidanttisista vaikutuksistaan, ja sen käyttö immuunipuolustuksen tukena on saanut tieteellisissä tutkimuksissa tukea. Siperian tee, jota valmistetaan Rhododendron adamsii -kasvista, on perinteinen burjaattien ja mongolien käyttämä adaptogeeni, joka tukee elimistön kykyä selviytyä stressistä.
Myös Suomessa hyvin tunnettu kamomilla on rauhoittava ja vatsaa hellivä kasvi. Sen vaikutuksia on tutkittu lievän ahdistuneisuuden ja univaikeuksien hoidossa. Nokkonen puolestaan tarjoaa runsaasti rautaa, kivennäisaineita ja vitamiineja. Lisäksi sen tulehdusta hillitsevistä ominaisuuksista on viitteitä myös tieteessä. Erityisen mielenkiintoinen on myös mäkikuisma, jota on useissa kansainvälisissä tutkimuksissa verrattu lievän masennuksen hoidossa tavanomaisiin masennuslääkkeisiin. Mäkikuisman on todistettu usein auttavan yhtä hyvin tuloksin, mutta synteettisiä lääkkeitä vähäisemmillä sivuvaikutuksilla.
Nämä esimerkit osoittavat, että luonnollinen ja tieteellinen eivät ole automaattisesti toistensa vastakohtia. Luontaistuotekaupat eivät ole puoskareita, joiden tuotteissa on mitä sattuu. On hassua, että Helsingin Sanomat julkaisee ilman kritiikkiä tällaisia lausuntoja samaan aikaan ihmiskunta vain muutama vuosi sitten pakotettu puolivalmiiden lääkejättien valmistamien injektioiden käyttöön ilman minkäänlaista tietoa pitkäaikaisista haittavaikutuksista.
