Vaatteissa on nykyään yllättävän paljon mikromuovia. Tämä tarkoittaa, että jokaisella pyykkäyskerralla keinokuiduista, kuten polyesteristä ja nylonista, irtoaa miljoonia pikkuriikkisia muovikuituja. Inhottavaksi tilanne muuttuu sitten, jos ne kulkeutuvat viemäriveden mukana jätevedenpuhdistamoihin ja lopulta vesistöihin.
Mikroskooppiset muovikuidut eivät hajoa luonnossa, vaan ne jäävät kiertämään ekosysteemiin. Lopulta ne päätyvät myös eläinten ja ihmisten elimistöön. Asia ei ole uusi, mutta se saa yhä enemmän huomiota kuluttajien, tutkijoiden ja vaatevalmistajien keskuudessa. Yksi arjen keino puuttua ongelmaan on yksinkertaisesti pestä vaatteita harvemmin ja valita pesuun viileämpi vesi.
Toiset harkitsevat ottavansa käyttöön erityisiä suodattimia tai pesupusseja, jotka vähentävät kuitujen päätymistä vesistöihin. Kuluttajan kannalta tärkein oivallus on, että vaatteita ei tarvitse pestä jokaisen käyttökerran jälkeen. Ongelma on osa modernia maailmaa, jossa luonnonmateriaaleista valmistetut vaatteet on jätetty unholaan.
Ennen keinokuitujen aikakautta vaatteet valmistettiin puuvillasta, pellavasta, villasta, hampusta, silkistä sekä turkiksesta. Nämä materiaalit eivät sisällä mikromuovia ja hajoavat luonnossa ajan myötä. Luonnonkuituihin ja perinteisiin materiaaleihin palaaminen voisi olla yksi keino vähentää vaatteiden ympäristövaikutuksia ilman ihmekeksintöjä ja kuluttamista.
