Erilaiset verkko-, some- ja puhelinhuijaukset ovat nykypäivänä valitettavan yleisiä. Finanssialan mukaan suomalaisilta huijattiin vuonna 2024 yhteensä yli 107 miljoonaa euroa. Pankit onnistuivat pysäyttämän ja palauttamaan rahoista runsaat 44 miljoonaa euroa.
Kalasteluhuijaukset olivat viime vuonna yleisin huijaustyyppi. Niissä kasvua oli peräti 161 prosenttia. Suomalaiset menettivät kalasteluhuijauksille lähes 32 miljoonaa euroa.
Jos poliisina tai pankin asiakaspalvelijana esiintyvä taho lähestyy viestillä tai puhelimitse ja pyytää pankkitunnuksia, on kyseessä huijari. Finanssialan mukaan yleinen huijaustapa on juuri pankin edustajana tai viranomaisena esiintyminen ja harhauttaa uhri antamaan tunnuksensa. Soittaja saattaa esimerkiksi väittää, että pankkiin on kohdistunut laaja kyberhyökkäys ja että varat voidaan siirtää turvatilille nopealla toiminnalla.
– Kiireessä ei välttämättä ehdi ajatella asiaa tarkemmin. Pankki ei missään tilanteessa tarvitse asiakkaan tunnuksia mihinkään rahojen turvaamiseen. Siihen on kyllä keinot, kertoo tiedotteessa Finanssialan petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Jos tunnuksensa luovuttaa rikollisille, tulee välittömästi ottaa yhteyttä ensin omaan pankkiin ja sitten poliisiin. Näin pankilla voi olla vielä mahdollisuus pysäyttää huijareille menossa olevat rahat.
