Stara otti yhteyden Technicolour -yhtyeen Jimi Pääkalloon, joka valotti yhtyeen esiripun takaista elämää ja kertoi samalla myös yhtyeensä uudesta People -albumista.
Technicolour julkaisi tänään uuden studiolevynsä. Kolmannen albumin työstäminen on käynyt voimille, mutta levyn julkaisun aikaan Jimin tunnelmat olivat erittäin hyvät.
– Täytyy sanoa, että on ollut hektisin vuosi mitä ikinä tähän mennessä. En ole ikinä tehnyt näin paljon duunia. On ollut ihan nastaa, ja nyt onkin nasta lähteä rundille uuden levyn kanssa.
Uuden albuminsa myötä yhtye siirtyy jälleen tien päälle faniensa pariin. Edellisen Only Shadows Dance -levynsä tiimoilta pitkän keikkakiertueen tehnyt ryhmä lupaa nyt ottaa keikkamäärän suhteen hieman rauhallisemmin, mutta keikoilla mennään jatkossakin ”sata lasissa”.
– Lähdetään melkein heti levynjulkaisun jälkeen kiertueelle. Me pyritään, ettei kierrettäisi yhtä paljon kuin viime vuonna. Kierrettiin silloin varmaan sata keikkaa huhtikuun ja tammikuun välillä. Pyritään nytkin totta kai käymään joka puolella Suomea. Koitetaan tehdä se niin, että luova mielenkiinto pysyisi yllä, jotta pystyisin tekemään koko ajan uutta musiikkia. Edellinen kiertue oli sellainen, että en pystynyt tekemään uutta musiikkia, koska olin niin kiinni rundissa.
Uusi levy yhdistelee discoa ja rockia
Uusi People -albumi on soundeiltaan selvästi edeltäjiään aikuisempaa materiaalia. Mukana on perinteisen Technicolour -soundin lisäksi yllättäen myös selkeitä discovivahteita.
– Jengi tulee kyllä tunnistamaan sen Technicolouriksi, mutta siellä on astetta enemmän tuollaista discorockia. Siellä on esimerkiksi yksi biisi, jonka nimi on Michael Jackson, ja se on suoraan 70-luvun discomusaa. Biisin punch line on ”Dance like Michael Jackson”, Jimi paljastaa Staralle.
– Minua on aina kiehtonut se mitä jengi joraa. Minua kiinnostaa yökerhoissa se, mikä biisi saa jengin joraamaan. Olen pyrkinyt tuomaan meidän rokkibiiseihinkin tiettyä rytmiikkaa, joka saa jalat vipattamaan.
Silkkaa discoa uusi albumi ei siis ole, sillä mukana on toki myös perinteisempää materiaalia laidasta laitaan. Tuoreella Someday -singlellä yhtye käsittelee rotujaottelua ja syrjintää.
– Levyllä on myös todella kauniita biisejä, niin kuin perinteisessä merkityksessä. En usko, että kukaan ei tunnistaisi Technicolouria, mutta siellä on myös paljon uusia asioita. Someday on biisi, jonka tein Ruotsissa parin ruotsalaisen jäbän kanssa. Se on juuri sellainen discorock-homma, jossa on hyvät hookit ja hyvä poljento päällä. Tekstiltään se analysoi rotujaottelua ja kulttuuritaustan perusteella tapahtuvaa syrjintää, Jimi Pääkallo kertoo.
Keikkojen jälkeen Jimi suuntaa takahuonevisiitin jälkeen aika ajoin takaisin faniensa pariin, ja yltyy joskus heittämään fanien iloksi jopa tiskijukkakeikkaa. Tiskijukan ammati ei kuitenkaan ole mister Pääkallon suunnitelmissa.
– Viime aikoina se on mennyt lähinnä siihen, että olen keikan jälkeen ollut dj-kopissa rappaamassa levyjen päälle. Toi on sellainen juttu, että se on kivempaa, jos sen pitää sellaisena exclusiivisena hauskanpitona. Kun käy hyvän keikan jälkeen dj-kopissa pyörittämässä pari levyä ja vielä rappaa siihen päälle, niin jengille tulee sellainen fiilis, että kaveri oikeasti tykkää laulaa ja pitää hauskaa, ja että se haluaa edelleen juhlia meidän kanssamme, eikä mennä takahuoneeseen juomaan skumppaa.
Yhtyeen uusi albumi julkaistaan siis tänään, mutta jo nyt Jimi työstää uusia kappaleita seuraavalle pitkäsoitolle. Biisien luominen tuleekin aloittaa ajoissa, ettei kiire yllätä. People -albumin kappaleet päätyivät ideoista valmiille levylle vain yhdeksässä kuukaudessa.
– Aloitin sen prosessin jo hyvissä ajoin, koska en halua olla siinä tilanteessa, jossa olin tämän kyseisen levyn kanssa. Sävelsin, sanoitin, äänitin ja miksasin 13 biisiä yhdeksässä kuukaudessa, ja se on aika paljon. Nyt teen koko rundin ajan jo pohjatyötä.
Rockväki ei enää karsasta konesoundeja
Yhtyeen aikaisemmista hiteistä esimerkiksi Fireflies piti sisällään runsaasti konesoundeja ja edellisen albumin päätösraita oli tehty täysin koneilla. Sama suuntaus tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa, kun yhtyeen soundi lainaa tunnelmia urbaanista katumusiikista.
– Nyt minua kiinnostaa modernin tanssimusiikin, oli se sitten hiphopia, electroa tai muuta, tarjoama rytmimaailma rockmusiikin seassa. Olen alkanut jo nyt tekemään musiikkia sillä perusteella. Olen tehnyt jo introja, mutta en ole vielä pääsyt kertosäkeisiin saakka.
Uuden kiertueen keikkapaikkojen joukossa on myös kauppakeskus. Jimi korostaa, että yhtyen antaa kaikkensa oli keikkapaikka tai väkimäärä mikä tahansa.
– Kun levy tulee, niin on syytä käydä soittamassa sellaisessa paikassa, jossa jengi voi heti keikan jälkeen ostaa levyn. Luonnollisesti syynä on myös se, että emme hirveän paljon pysty heittämään alaikäisten keikkoja, kun valtaosa keikoistamme on yökerhoissa.
– Fiilis on eri, mutta se ei muuta panosta, jonka annan keikkaan. Yleisön on helppo lähestyä, kun pyrin ottamaan kontaktia ja olla siinä yleisön ja bändin välikappaleena. Itse henkilökohtaisesti haluan, että bändi arvostaa yleisöä, joka on paikalle tullut. Annamme yleisölle parasta mitä voimme tarjota, Jimi lupaa.
Pelisessioita uudessa keikkabussissa
Tänä syksynä Technicolour saa kiertää ensimmäistä kertaa Suomea premium-luokan keikkabussilla, jonka varustukseen kuuluu muutakin kuin lavetit bussin takaosassa.
– Saadaan ensimmäisen kerran bändin historiassa oikeasti hyvä keikkabussi. Meillä on kahdella screenillä ja Playstationilla varustettu viihdekeskus, jääkaappi ja kahvisysteemit. Nyt joutuu ehkä pelaamaan GTA:t läpi. Sit Buzz! -musiikkivisa on myös loistava peli keikkareissuilla. Aikaisemmin pelasimme paljon Unoa, mutta minä olin siinä liian hyvä. Olin nelinkertainen keikkabussin mestari.
Bussin taulutelevisioista näkyy keikkamatkoilla paljon muutakin kuin pelkkiä pelejä. Kovin syvällisiä elokuvaelämyksiä bussissa ei kuitenkaan voi saada.
– Keikkabussissa sellaiset hömppäsarjat ovat hyviä, sellaiset kuin Simpsonit, 24 ja Alias. Liian hyvää viihdettä ei bussissa voi harrastaa, kun siihen ei voi keskittyä tarpeeksi. Ei kannata yrittää katsella Kummisetää, Jimi nauraa.
Jimi Pääkallo on tullut tutuksi yhtyeensä lisäksi myös elokuvista Pitkä kuuma kesä ja Helmiä ja sikoja. Uusia sivuprojekteja ei kuitenkaan enää tähden kalenteriin mahdu.
– Niihin ei riitä aika, eikä oikein kiinnostuskaan. Technicolour vie nyt niin paljon aikaa, eikä minulla ole enää sellaista draivia, kun yhtye vie nykyisin myös kaiken energian.
Jocka Träskbäck
