Wimbledon on elokuva, joka sijoittuu maailman tunnetuimman tennis-turnauksen tunnelmiin Iso-Britanniaan. Peter Cole (Paul Bettany) on ikääntyvä tennistähti, joka rakastuu nuoreen tennistaituri Lizzie Bradburyyn (Kirsten Dunst) ja samalla alkaa voittoputki.
Elokuvan juoni on yksi ennalta-arvattavammista elokuvan historiassa. Katsoja tietää suunnilleen koko ajan mitä seuraavaksi – ja koko loppuleffassa – tapahtuu. Tämän romanttisen komedian tennis-teeman voisi vaihtaa mihin vaan toiseen aiheeseen, ja lopputulos olisi suurin piirtein sama.
Tennis-harrastajat saavat tästä ehkä hieman enemmän irti, mutta muille leffa ei anna paljoakaan. Cameo-rooleissa nähdään mm. tenniksen megatähdet John McEnroe ja Chris Evert. Kirsten Dunst on raikas itsensä, ja suhteellisen uusi brittituttavuus Paul Bettany on myös positiivinen yllätys, joskin hieman karismaton.
Käsikirjoitukseen on otettu lainauksia, tai ainakin fiiliksiä, taannoisesta Notting Hill -leffasta. Yhtymäkohtia leffojen välillä on useita, eikä ihme, sillä tekijätiimi on melkein sama. Wimbledon on keskinkertainen sunnuntai-illan löhöilyleffa, jota katsellessa voi heittää aivot narikkaan ja rentoutua.
Pisteet 3/5
