Popin supertähden kauan odotettu Blackout -paluulevy alkaa letkeällä ”It’s Britney, bitch!” -heitolla. Albumi yllättää tasokkuudellaan tiukemmankin fanaatikon.
Levyn ensimmäinen singlelohkaisu ja avausraita Gimme More nousi monien vaiheiden kautta listamenestykseksi ympäri maailmaa. Kertosäkeestä löytyy hieman koukkua ja kappale on ihan kelvollinen tanssiveto, mutta se ei kuitenkaan anna aihetta ylimääräisiin hehkutuksiin biisin osalta.
Levyn tuotantotiimissä oli nimekkäitä tekijöitä, ja varmasti juuri siksi sen soundi onkin juuri tätä päivää. Tiimissä ovat olleet Timbaland, Nate Hill ja Pharrell Williams. Pääosaa näyttelevät hitaat ja raskaat r&b-biitit, joiden päälle on rakennettu mattoja ja riffejä varsin electrohenkisillä soundeilla. Myös vokaalit ovat saaneet osakseen esimerkiksi vokooderia jopa liiankin kanssa, joten sillä rintamalla Britney seuraa Kanye Westin Daft Punk -innostusta.
Piece Of Me on hidas polvennostatusraita, jonka ”kahlesoundi” tuo biittiin ärsyttävän, mutta omalla tavallaan toimivan lisän. Kappale ei kuitenkaan itsessään ole mikään mestariteos, vaikka synasoolo onkin hieno. Eurodiscosoundilla alkava Radar tarjoaa saman paketin hieman kevyemmällä otteella, mutta suuremmalla hittipotentiaalilla varustettuna. Break The Ice on jo potentiaalista tanssihittikauraa, jonka säkeistöt tarttuvat, mutta kertosäkeeseen olisi tarvittu lisää potkua.
Tyylipuhdasta kasaridiscoa edustaa tyylikäs Heaven On Earth, joka toimii genressään hienosti, mutta ei välttämättä sovi levyn kokonaisuuteen. Tanssilattioilla se lienee myöhemmin jonkinasteinen tanssihitti. Get Naked (I Got A Plan) on soundeiltaan kopio Justin Timberlaken SexyBack -hitistä, mutta vokaaleiltaan viisut eroavat selvästi ja kappale on yksi levyn parhaista raidoista.
Selvä hitti on Hot As Ice, joka lainaa pääteemansa Mark Jamesin vuonna 1969 levyttämästä Hooked On A Feeling -hitistä, joka tuli tutuksi myös Ally McBeal -sarjan Dancing Baby (Ooga Chaka) -hittinä. Pientä hittipotkua löytyy myös kappaleesta Toy Soldier, mutta erityisen tyylikäs veto on Ooh Ooh Baby, joka on täysin selvä tanssihitti ja toivottavasti seuraava single.
Perfect Lover ja Freakshow ovat rauhallisia välipaloja, joista ei saa irti juurikaan hittipotkua. Soundeiltaan varsin tyylikäs levyn päätösraita Why Should I Be Sad on levyn ainoa slovari, joka sekin on biiteiltään r&b-nopeuksinen ja siksi mahdollinen tanssiveto. Hieno chillipäätös hienolle levylle.
Kokonaisuutena Blackout on hieno albumi, jolta ei löydy lainkaan selviä täytebiisejä. Levyltä tullaan lohkaisemaan vielä monta hittiä. Kokonaisuutena Britney Spearsin paluulevy ylittää odotukset kirkkaasti, mutta vuoden parasta pop-levyä siitä ei vielä saa. Etukäteen jopa levyn parhaaksi raidaksi veikattu Everybody ei ikävä kyllä löydy lainkaan levyltä.
Pisteet 4/5
