Suomen keikkansa harmillisten tapahtumien takia perumaan joutunut Chamillionaire on työstänyt varsin onnistuneen albumin, sillä Ultimate Victory ei juuri täytebiisejä sisällä. Tasokkuus oli tosin aivan odotettua, sillä levyä oli tekemässä nimekäs joukko tuottajia.
Chamillionairen taustalla ovat työskennelleet muiden muassa Lil’ Wayne, Krayzie Bone ja Pimp C. Mikrofonin varressa kuullaan heidän lisäkseen vierailemassa esimerkiksi Slick Rick, Lil’ Ken ja Tony Henry. Mukana on myös hieman popimmasta materiaalista tunnetuksi tullut J.R. Rotem, jonka käsialaa onkin levy popein raita Industry Groupie.
Albumin perussoundi tarjoilee rauhallisen chillailevaa otetta, eikä albumia ole tarkoitettukaan varsinaiseksi tanssilekaksi. Muutaman kuuntelukerran jälkeen biisien samankaltaisuus alkaa kuitenkin sulautua yhdeksi massaksi, mikä ei lupaa levylle montaakaan kuuntelukertaa. Toki myös selviä hittejä löytyy vastapainoksi useita.
Levyn selkein hittiraita on Industry Groupie, jonka teema on samplätty ruotsalaisen Europe-yhtyeen Final Countdown -klassikosta. Biisi on soinut jo jonkin aikaa tiiviisti Suomenkin klubeilla ja toimii hienosti, vaikka samplen lähde onkin ”vähemmän cool”.
Chamin levyn potentiaalista hittiantia edustaa myös kakkosraita Hip Hop Police, jonka mukana polvi nousee mukavasti. Toisaalta raita tuntuu pitkän päälle hieman puuduttavan yksinkertaiselta. Pimp Moden akonmainen fiilis on niin ikään oikein onnistunut ja yksinkertaisen tyylikäs kitaratausta toimii erittäin hienosti rauhallisten vokaalien taustalla. Rock Star sisältää hieman kornin pääteeman, mutta kevyen tyylikäs synariffi pelastaa kappaleen.
Levyn loppupuolelta löytyy niin ikään laadukasta kauraa. The Ultimate Vacation on hyvin rullaava kesäbiisi, joka toimisi taatusti rantabileissä. Levyn heikointa antia edustavat esimerkiksi Come Back To The Streets ja Rocky Road, mutta nekin ovat silti mukavaa keskitasoa. Levyn päätävä nimiraita Ultimate Victory on soundeiltaan monipuolinen, ja tausta tuo mieleen esimerkiksi Mobyn tuotantoa. Hieno biisi.
Levyn yleistunnelma on siis laadukasta, ja albumia pyörittää mielellään soimassa. Tässä on luultavasti loppuvuoden tyylikkäin hiphop-platta, joka sisältää peräti 17 kappaletta ja pari skittiä.
Pisteet 4/5
